AAMUKAHVIHÖPINÄÄ - PÄÄSYKOKEET

Pariisin reissun jälkeen mulla on noussut stressitasot pääsykokeiden takia nyt niin korkeelle, että mun aikani on kulunut niiden parissa, tai niistä stressatessa. Ja tietysti töissä. Tää on oikeestaan ensimmäinen kerta mun elämäni historiassa kun musta oikeesti tuntuu, että haluan päästä sisään. Se on luonut mulle ihan uudenlaisia tunteita ja ahdistuksia. Tänä keväänä pääsykokeet muutenkin muuttuu aika radikaalisti, eikä voi yhtään tietää mitä tuleman pitään. Ennenhän kauppakorkeaan on ollut pääsykoekirjat, mistä kysymykset tulevat. Tänä keväänä pääsykoekirjat on vaihtunut lukion oppimäärään tietyistä aineista, ja pääsykokeissa "pyritään mittaamaan talouselämän liittyvän tiedon omaksumiskykyä ja taitoa soveltaa sitä". Jes. Lisäksi kauppatieteiden sivujen mukaan kokeessa mahdollisesti voidaan jakaa myös aineistoa. 60% otetaan sisälle lukion todistuksen perusteella. Okei kiva, ei mitään mahdollisuuksia. Ja 40% valitaan pääsykokeiden perusteella.

Mulle tulee päiviä, kun tuntuu että kaikki tulee menemään hyvin ja kyllä mä handlaan tän. Sitten tulee niitä päiviä, kun kaikki vaan kaatuu päälle. Lähinnä sen takia, kun ei yhtään tiedä kuinka yksityiskohtaisesti kirjoista tulee kysymyksiä, ja kuinka paljon siellä panostetaan yleis- ja taloustietoon. Yliopisto on kuitenkin aina yliopisto, enkä usko että kysymykset tulee olemaan millään lailla helppoja. Vielä pitäisi noin kuukausi tsempata, ja sitten saa höllätä. Mä odotan sitä kun vapaa-aika on oikeesti vapaa-aikaa. Ei tarvitse stressata yhtään mistään ja voi lähteä kesken päivää jäätelölle keskustaan tai kiertelemään kirpputorille. Tai soitella tunnin mittainen puhelu ystävän kanssa. 

Mutta yleisesti ottaen mulla menee hyvin. Kesä on kovaa vauhtia tulossa, ihanaa! Toissa päivänä lähdin iltapäivällä palaveriin neule ja nahkatakki päällä. Ja mitä ihmettä, tuolla ihmiset vaan kulki shortsit ja toppi päällä. Ilmeisesti mun siirtyminen kesään kestää jonkin verran kauemmin. Mutta mieli on kyllä jo siellä vaikka kroppa ei. Mä en harmillisesti päässyt tänä talvena lähtemään ulkomaille, joten talven pimeys tuntui ikuisuudelta. Ihan kuin olisin karhu, joka herää talviuniltaan ja möngertää itsensä takaisin eloon. Enkä ilmeisesti pysty lopettamaan hehkutusta tästä valosta. Se vaan tuntuu niin voimaannuttavalta ja mun energiatasot on ihan erilaiset. 

Tässä vähän positiivisia ajatuksia loppuun:

Tuleva kesä. Vaikka mun kesä menee varmasti suurimmalta osin töissä, en malta odottaa että pääsee tekemään kesäjuttuja. Kuten melomaan, ottamaan aurinkoa, syömään jäätelöä, mennä festareille ja istua terassilla iltamyöhään jäätymättä.

Temptation Island. Ah, mun pääsykoearjen pelastus. Aikaisempia kausia en ole tullut seuranneeksi, mutta kun kuulin Biledanin osallistuvan tulevaan kauteen en vaan voinut jättää katsomassa. Ajatukset on hieman muuttuneet kauden aikana, ja nyt onkin ihan eri syyt miksi sitä seuraan. Voi koukuttava draama.

Kahvi. Täytyy tunnustaa, että olen lähiaikoina kuluttanut ihan tuhottomasti kahvia. Tai ainakin mun mittakaavalla. Eilenkin meni viisi kuppia neljässä tunnissa. Mutta se on ollut mun henkinen voimavarani aloittaa lukeminen, ja tää on ollut mun nautinnon hetkiä arjessa.

Valmiiksi tehty ruoka. Kun on uppoutunut lukemaan, nälkää ei oikeastaan huomaakaan vasta kun kuulee sen mahasta. Ja ai että, kun tuntuu hyvältä hakea valmis tomaattikeitto jääkapista, lämmittää mikrossa ja lusikoida menemään.

Pitkät aamut. Mulla ei viime eikä tällä viikolla ole ollut ihan hirveästi töitä, joten mikä onkaan ihanampaa kuin nukkua pitkään, herätä rauhassa aamupalan parissa ja aloittaa kokeiden luku vasta vähän ennen aamupäivää.